Kuukauden hinta. Hitti vai huti?

04/2010: Vihreä sähkö alk. 5,53 snt/kWh

Posted in Hinnoittelu by Jouko Riihimäki on 1.4.2010

Yleistä sähkömarkkinoista

Suomen sähkömarkkinoiden uudistaminen ja avaaminen kilpailulle aloitettiin vuonna 1995, jolloin tuli voimaan sähkömarkkinalaki (386/1995). Avaaminen on edennyt vaiheittain ja nykyään kaikki sähkön käyttäjät voivat vapaasti hankkia sähkönsä haluamaltaan toimittajalta. Sähkömarkkinauudistuksella vähennettiin kilpailun esteitä ja poistettiin tarpeeton sääntely siitä osasta markkinoita, jossa kilpailu on mahdollinen, eli sähkön tuotannosta, myynnistä ja ulkomaankaupasta. Toisaalta uudistuksen yhteydessä asetettiin selkeät pelisäännöt sähköverkoille, jotka ovat luonteeltaan monopoleja.

Yleistä sähkön hinnoittelusta

Sähkölasku koostuu 1. sähköenergian eli sähkönmyynnin osuudesta (n. 38 %), 2. sähkönsiirron osuudesta (n. 37 %) sekä 3. veroista (n. 25 %). Sähköenergian hintaan vaikuttavat monet markkinoilla määräytyvät tekijät, kuten tuotantokustannukset sekä pörssihinnat. Sähkölaskusta voi kilpailuttaa ainoastaan sähköenergian eli myynnin osuuden. Sähkön siirrosta vastaa paikallinen sähköverkkoyhtiö eikä siirtohintaa ei voi kilpailuttaa. Sähkön kotitaloushinnan osalta Suomen yleinen hintataso vuonna 2008 oli eurooppalaisittain verraten alhainen (12,73 snt per kWh). Alhaisin hinta oli Bulgariassa 8,23 (-35 % vs. Suomi) ja korkein oli Tanskassa 27,85 (+119 % vs. Suomi). Tässä artikkelissa keskitytään kotitalouksien sähköenergian hinnoitteluun. Sähkön perushinnoittelu perustuu koko toimialan ja tuotteen luonteesta johtuen voimakkaasti kustannuslähtöiseen logiikkaan (Cost Based Pricing).

Yleistä vihreästä sähköstä

Wikipedian mukaan vihreä sähkö on yhteisnimitys vähän tai ei lainkaan saastuttavilla, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Luokkaan lasketaan yleensä maalämpö, tuulivoima, aurinkoenergia ja vuorovesivoimalat, usein myös biomassan poltto, biokaasu ja pienimittakaavainen vesivoima, joskus myös jätteiden poltto. Tilastokeskuksen mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta nousi vuonna 2008 uuteen ennätykseensä, 28 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Vihreän sähkön hinnoittelu perustuu osin arvoperusteiseen logiikkaan (Value Based Pricing). Tätä tukee tuore 20.3.2010 julkaistu Taloustutkimuksen kysely, jonka mukaan kaksi kolmesta (66 prosenttia) Helsingin seudun 14 kunnan sekä Raaseporin seudun ja Sipoon asukkaista ovat valmiita maksamaan korvaavasta (uusiutuvasta) energiasta, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia tai sähkölaskun kasvua. Tässä artikkelissa vihreää ja uusituvaa energiaa käytetään synonyymeinä.

Hinnoitteluarvion keskeisiä kysymyksiä

1. Mitkä ovat sähköenergian valintakriteerit kotitalouden kannalta (hinnan muodostuminen)?
2. Mitä vihreä sähkö maksaa suhteessa muuhun sähköön?
3. Onko vihreä sähkö kotitalouden näkökulmasta kuluttajatuote?
4. Ovatko kotitalouden tekemät vihreät valinnat vaikuttaneet sähkön tuotantoon?
5. Miten vihreää sähkötuotetta ja siihen liittyviä palveluita sekä hinnoittelua tulisi kehittää?

Kuluttaja voi vaikuttaa sähkölaskussaan olevaan sähköenergian hintaan ja loppulaskun suuruuteen seuraavilla tekijöillä: 1. sähkön käyttömäärällä, 2. sähköenergian käyttötavalla ja -ajalla 3. sähköenergian toimittajalla ja tuotteella ja 4. sähkösopimuksen kestolla. Vaikka vihreä sähkötuote käsittää ainoastaan tuotantotavan valinnan, niin käyttäjä voi vaikuttaa sähkön ympäristöystävällisyyteen myös muilla tavoilla: energian yleisellä säästämisellä, energian käytön suuntaamisella viikonloppuihin ja ilta-/yöaikoihin ja erilaisten energiaystävällisten tuotteiden käyttämisellä (mm. pesukoneet, televisiot jne.). Näiden tekijöiden suhteen vihreä sähkö ja muu sähkö eivät poikkea toisistaan.

Energiamarkkinavirasto pitää yllä ajantasaisia tietoja sähköenergian hinnoista. Alla oleva taulukko perustuu 10.000 kWh vuosikulutukseen Helsingin keskustassa (postinumero 00100). Taulukkoon on otettu mukaan 20 edullisinta vertailutuotetta. Alkuperältään uusiutuva sähkö on kuvassa merkitty vihreällä.

Tämän hintavertailun mukaan lähes puolet on tuotettu täysin uusiutuvilla energiamuodoilla (8/20). Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että vihreä sähkö ei ole kotitalouden kannalta välttämättä sen kalliimpaa kuin muu sähkö. Vapaan kilpailun mahdollistamana kotitalous voi valita mieleisensä toimittajan vihreälle sähkölleen kilpailukykyiseen hintaan.

Seuraavaksi vastaan kolmanteen kysymykseen. Vihreä Lanka -verkkosivujen (9.3.2010) mukaan Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas haukkui uusiutuvan energian tuoreessa Energia-lehdessä. ”Hyvät ihmiset, älkää uskoko vihreän sähkön mainostajia. Yhtä ja samaa sähköä sieltä johdosta tulee”, Sailas sanoi. Käytännössä tämän väitteen mukaan kuluttaja ei pysty vaikuttamaan siihen, että juuri hänen käyttöönsä tulee vihreää sähköä. Tarkastellaan ensin sähkön arvoketjua:

1. Sähköenergian lähteet ja tuotanto (vapaa kilpailu)
2. Alueverkko – Sähkö siirto tuotannosta kantaverkkoon (monopoli)
3. Kantaverkko – Sähkön siirto kantaverkon sisällä (monopoli)
4. Alueverkko – Sähkön siirto kantaverkosta käyttöpaikkaan (monopoli)
5. Sähkön kulutus

Vihreä sähkö koskee arvoketjun alkupäätä, mutta sitä markkinoidaan omana kuluttajatuotteenaan arvoketjun loppupäässä. Ongelman vihreän sähkön osalta tekee se tosiasia, että sähköä ei voida sen luonteen takia ”korvamerkitä” arvoketjussa aina käyttöön saakka. Tämä tarkoittaa, että kuluttaja vaikuttaa valinnoillaan sähköverkoissa risteilevän vihreän sähkön osuuteen eikä suoraan oman sähkönsä vihreyteen. Oma valinta vaikuttaa siis muidenkin käyttämän sähkön vihreyteen (yhteisöllinen tuote). Tältä osin vihreän sähkön myynti ja hinnoittelu omana kuluttajatuotteena on osin harhaanjohtavaa. Samaa väitettä tukee Suvi Salmelan vuonna 2004 tekemän pro gradu -tutkimuksen havainto, että kuluttajilla saattaa olla vaikeuksia mieltää sähkösopimusten ja sähkönjakelun periaatteita vapautuneilla sähkömarkkinoilla. Moni tutkimuksen haastateltava oli epätietoinen siitä, että vihreästä sähköstä maksavan kuluttajan pistorasiasta tulee samaa sähköä kuin muillekin sähköasiakkaille, ja että sähkö tulee edelleen paikallisen sähkönjakelijan kautta.

Huomioin omassa arviossani sähkömarkkinoiden erityisluonteen. Sähkömarkkinoilla toimiminen on pitkäjänteistä ja pääomavaltaista. Sähkö on perushyödyke (Commodity Product), jota ilman yhteiskunta ei voi tulla toimeen. Lisäksi energian tuotanto perustuu sähkösopimuksiin, joita vastaan tuottajat toimittavat sähköä markkinoille. Sopimukset (ml. kotitaloudet) ovat siis tärkeä osa sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa. Sopimuksilla voidaan siten vaikuttaa suoraan tuotantotapaan ja ohjata sitä vihreään suuntaan. Valitsemalla vihreän sähkön kotitalous valitsee osin myös muidenkin kotitalouksien puolesta. Osoituksena muutoksesta ja vaikuttamisesta ovat uusiutuvien energialähteiden voimakas kasvu 2000-luvulla: yli 20 % kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2008. Samanaikaisesti luontomerkityn ekoenergian kotitalousasiakkaiden osuus on kasvanut voimakkaasti. Luvuissa on otettava huomioon, että kotitalouksien ja maatalouden käyttämän sähkön osuus oli Tilastokeskuksen mukaan vain noin 25 % kokonaiskulutuksesta.

Yhteenvetona totean, että vihreän sähkön hinnoittelu on toimialan luonteeseen suhteutettuna kohtuullisella tasolla. Kotitaloudella on mahdollisuus valita vihreä sähkö ja sen hinta markkinoilla ei ole yleistä hintatasoa selkeästi korkeampi. Lisäksi valinnat vaikuttavat markkinoiden toimintatapaan. Tässä kohtaa olen eri mieltä valtiosihteeri Raimo Sailaksen ajattelun kanssa, joka ei antaisi kotitalouksille mitään mahdollisuuksia vaikuttaa sähkön tuotantotavan vihreyteen.

Vaikka kotitaloudet eivät yleisesti ole olleet aktiivisia sähkötoimittajan kilpailuttamisessa, niin laajaa ja ajantasaista hintatietoa on julkisesti helposti saatavilla. Kotitalouksien passiivisuus ei siis johdu hintatietojen saatavuuden ja läpinäkyvyyden puutteesta. Tämän lisäksi sähkötoimittajan vaihtaminen on suhteellisen helppoa ja nopeaa. Kotitalouksien passiivisuus on luonut sähköenergian toimittajille erinomaisen mahdollisuuden ”rahastaa” sähkötuotteilla (ml. vihreä sähkö) yksinkertaisten ja jatkuvien hinnankorotusilmoitusten muodossa. Näiden korotusten perusteet jäävät usein kotitalouksille epäselviksi. Tältä osin toimijoiden nykyisille asiakkaille näkyvät hinnoittelumekanismit perustuvat monelta osin monopoliajan toimintatapoihin. Tätä sähköenergian perinteistä hinnoittelua edistää myös sähkönsiirron alueellinen monopoliasema.

Hinnoittelutähdet (1-5):

Hinnoittelun kehittäminen

Koska sähkö tuotteena ei eroa kotitalouden käyttämisen näkökulmasta merkittävästi, niin sen hinnoittelu tulevaisuudessakin perustuu pääosin kustannusperusteiseen hinnoitteluun. Kustannustehokkuuden vaade eri toimijoille on keskeinen. Sama pätee myös vihreän sähkön tuotantoon ja hinnoitteluun. Uudet tuotantotavat vaativat pitkäaikaisia investointeja ja ne näkyvät myös sähköenergian hinnassa.

Vihreä sähkö tulisi kuitenkin nähdä laajempana kokonaisuutena (Bundled Service) kuin pelkästään tuotantotavan ja -lähteiden valinnalla. Kotitalouksien näkökulmasta on korostettava myös tulevaisuudessa, että sähkön vihreyteen voidaan vaikuttaa tehokkaasti omalla käyttäytymisellä. Tässä ajantasaiset sähköenergian raportointi- ja laskutusvälineet tukisivat kotitalouden sähkön käytön seurantaa ja tehostamista. Toimittajien omasta energiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä ei ole tietoa tai sertifiointeja saatavilla. Tämän hetken tiedon perusteella on vaikeaa ottaa kantaa, että kannattaako vihreä sähkö tuottaa lähellä paikallisissa sähköyhtiöissä vai kauempana sijaitsevissa tehokkaissa tuotantolaitoksissa. Tässä olisi oiva mahdollisuus kehittää selkeä toimittajien vihreysindeksi, joka ottaisi huomioon myös tuotantoprosessien tehokkuuden, tuotantolaitoksien sijainnin jne. Alla oleva kuva osoittaa vihreän sähkön valintaan vaikuttavat tekijät aina ytimestä liittännäispalveluihin saakka. Näiden pohjalta myös tuotteen ja palveluiden hinnoittelua voidaan kehittää. Lisäksi asiakkuuteen perustuvien hinnoittelumallien (Loyalty Based Pricing) käyttöä tulisi harkita.

Jouko Riihimäki, KTM, CPP Certified Pricing Professional

Artikkeleita:

Sähkön hintavertailu ja kilpailutus

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/09/22/katso-mika-sahkoyhtio-rahastaa-kovimmin/200920435/139

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/01/19/sahkon-kilpailutus-ei-lompakkoa-lihota/2010837/139

http://www.sahkonhinta.fi/

Tilastotietoa

http://www.tilastokeskus.fi/til/ekul/2008/ekul_2008_2009-12-14_tie_001_fi.html

http://www.ekoenergia.fi/tietoa-energiasta/tilastotietoa-ekoenergiasta

http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/hinnat/kotitaloussahkonhintaeuroopassa

Investointien tukeminen

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/09/uusiutuvalle_energialle_takuuhinta_-_sahko_kallistuu_1040886.html

Neljän kunnan eko-opas

http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/65679DBCCFAC481DC22574D5002B9B88/$file/Eko_opas_kunnat.pdf

Suvi Salmelan Pro gradu -tutkimus

http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/suvi_salmela_vihrea_sahko.pdf

Tagged with: ,